Hei,
Johannes tässä tällä kertaa kynän varressa.
Jatkan siitä mihin Ari jäi viime blogissaan, eli datan jalostamisesta oli kyse. Itse olen perehtynyt alustatalouteen ja niiden liiketoimintamalleihin. Kirjoi
Kerron myös mistä Google tai Facebook saavat tulonsa, se saattaa yllättää monet. Tiedät mitä ne tekevät, mutta osaatko oikeasti kuvailla heidän liiketoimintamallin? Puhun tästä siksi, että voisiko tuosta ottaa Suomalaisetkin yritykset mallia.
Data & Tekoäly kustannusten säästäjänä
Ensimmäinen vaihe datan ja tekoälyn hyödyntämisessä on tuottavuuden lisääminen ja kustannusten säästäminen. Jo pitkään jatkunut automatisaatio on vähentänyt esimerkiksi pankkihenkilöstön tarvetta ja robotit ovat korvanneet ison osan suorittavasta työstä. Assistenttien ja toimistohenkilöstön tarve on pienentynyt, kun ohjelmistot hoitavat heidän tehtäviään.
Yhä enemmän tehostetaan ja säästetään henkilöstö- sekä tuotantokustannuksista nyt ja tulevaisuudessa kaikilla aloilla. Tämä trendi tulee luonnollisesti jatkumaan edelleen, varsinkin tekoälyn vyöryn myötä.
Toinen alue parantaa johdon päätöksentekoa dataan perustuvalla edistyneellä analytiikalla ja tekoälyllä. Voimme ennakoida koneiden vikaantumista, markkinoinnin toimivuutta tai hoidon tehokkuutta terveydenhuollossa. Datan analysointi saa uutta potkua tekoälystä.
Nämä ovat siis tehostamista ja parantunutta analysointia. Aivan uuden kokoluokan asia on uuden liiketoiminnan luominen. Miten voisimme hyödyntää datan jalostusta ja tekoälyä kasvattaaksemme liiketoimintaa luomalla täysin uusia liiketoimintamalleja?
Facebook ja Google – Suositut ilmaiset palvelut
Oletko ajatellut, että millä toimialalla Facebook ja Google ovat? Me tiedämme mitä ne tekevät, mutta mistä ne saavat rahansa ja miten heidän liiketoimintalogiikkansa toimii? Ovatko ne yritysliiketoiminnassa (b2b) vai kuluttajaliiketoiminnassa (b2c)?
Facebook oli alkujaan treffisivusto yliopistoille. Siitä tuli maailman suurin sosiaalinen media, koska ihmiset pitivät sen ominaisuuksista (ja siellä olivat kaikki muutkin). FB:n johto mietti alkuun: jos ihmiset tykkäävät siitä, eikö meidän tulisi periä käytöstä maksua? Facebook päätti tarjota palvelun ilmaiseksi.
Vastineeksi ilmaisesta palvelusta, me hyväksymme kirjautumisen yhdessä sen, että saavat hyödyntää meistä kertyvää dataa. Siis sitä mitä klikkaamme ruudulla tai vaikkapa missä kohtaa selaamme hitaammin feediä tai mihin kuviin katseemme kohdistuu. Google tekee samoin. Saamme ilmaisen google-hakukoneen käyttäjädataa vastaan. Lisäksi saamme käyttöömme monia muitakin hyviä palveluja, kuten gmail, drive ja muut yrityspalvelut.
Tämä on monille selvää, näinhän se menee. Moni saattaa ajatella, että he sitten myyvät tätä dataa. Ei, he eivät myy vaivalla hankkimaansa dataa. He myyvät jalostettua dataa.
Facebookin ja Googlen ansaintamalli
Facebookilla ja Googlella on siis meistä paljon dataa. Heidän liiketoimintansa perustuu jalostetun raakadatan myymisestä yritysten markkinointiosastolle. Mitään dataa ei siirry asiakasyrityksille, vaan Facebook ja Google kummatkin tarjoavat markkinoijalle ns. hallintapaneelin. Googlella se tunnetaan Google AdWordsina ja Facebookilla se on ns. Mainosten Hallinta-näkymä. Nämä sisältävät myös analytiikka ominaisuuksia, kuten Google Analytics.
Näiden hallintapaneelien avulla markkinoijat kohdistavat mainokset tai muut sisällöt haluamalleen kohderyhmille. Voimme vaikka valita Espoossa asuvat ammattikorkeakoulun käyneet, jotka pitävät matkustamisesta. Googlessa on markkinoijalle monia muitakin palveluja, eli esim. ne yritysten ja brändien Display-mainokset, jotka näet Helsingin Sanomien tai New York Timesin yhteydessä. Ne ostetaan kaikki Googlelta. Myös hakusanamainonta kuuluu tähän.
Juuri tuossa on FB:n ja Google koko liiketoiminta. Siis tarkoitan koko liiketoiminta, ne eivät saa tuloja juurikaan muualta.
Toisin sanoen he käyttävät valtavasti resursseja siihen, että saisivat paljon ilmaiskäyttäjiä ja siten meistä dataa. Sitten datan myllyttää tekoäly ja lopputuloksena on erittäin tarkka markkinoinnin kohdistaminen ja analytiikka.
Juuri jalostettuun dataan perustuva kohdennus hallintapaneelin kautta tekee niistä niin maailman arvokkaimpia yrityksiä. Perinteinen media, kuten sanomalehdet, radio tai tv eivät pysty likimainkaan samaan. Samoin toimii myös LinkedIn, Twitter, Slack ja monet muut.
Näiden yhteydessä puhutaan yleensä alustoista, eli platformista. Se perustuu ekosysteemin luomiseen omalle alustalle dataa hyödyntäen. Kuten Ari sanoi viime blogissa, datavarantojen jalostuksessa piilee suuria mahdollisuuksia.
Kerroin yllä esimerkkejä siitä, miten Google ja FB tämän tekevät, eli liiketoimintaa jalostamalla dataa.
Spotifylla ja esim. Netflixillä on eri logiikka, eli heidän ansaintamalliaan kutsutaan subscription modeliksi. Emme osta siis yksittäisiä kappaleita tai tv-sarjoja, vaan ostamme palvelua, joiden tekoäly suosittelee meille soittolistoja tai meitä potentiaalisesti kiinnostavia tv-sarjoja. Subsciption modell on niin ikään nerokas, jos miettii mihin kaikkiallle sitä voisikaan soveltaa.
Miten voimme rakentaa platformin?
Jos Suomalaiset johtavat ja yritysten omistajat ajattelevat samaan tapaan: onko meillä sellaista dataa jonka voi jalostaa ja rakentaa sen ympärille täysin uusia palveluja?
Ajatellaan vaikka teollisuusyritystä, vaikkapa metsäteollisuuden yritystä. Jos se keräisi kaiken datan sen tuotantoprosessista, laitteista ja ehkä yhdistäisi sitä mahdollisesti ulkopuoliseen dataan, sillä olisi mahdollisuus tuottaa täysin uudenlaista arvoa ekosysteemilleen?
Tulee uudelleen arvioinnin paikka, eli mikä on lopulta ansaintamallimme tai paikkamme ekosysteemissä, onko se tuottaa sellua vain hallita selluntuotannon dataa ja voimme esimerkiksi ulkoistaa koko kalliin tuotantoprosessin? Onko Finnairin järkevää omistaa itse koneitaan, jos sillä on riittävästi dataa ihmisten lentotottumuksista tai jopa koko matkailun ekosysteemistä?
Teepä ajatuskoe. Mieti, voisiko yrityksesi tarjota osan palveluistaan ilmaiseksi dataa vastaan, jolla taas voisi tehdä uutta liiketoimintaa? Tai että perisimme kiinteää kuukausimaksua siten, että tarjoaisimme dataan perustuvaa jatkuvaa palvelua lisäarvon kasvattamiseksi?
Eräs amerikkalainen yritys tarjoaa IoT (Internet of Things) -alustaa yrityksille. Se kytkee yrityksen puolesta kaikki laitteet ja koneet omalle alustalleen ja tarjoaa sen päälle analytiikkaratkaisuja. Yritys kertoo heidän alustallaan olevan jo 10 miljoona laitetta. Jos mielikuvaharjoituksen omaisesti mietitään, että se saisi dataa miljardista laitteesta sen tietokantaan, niin se tulisi olemaan moninkertaisesti arvokkaampi yritys, kun ne, jotka luovuttavat laitteensa datat tälle yritykselle.
He voivat tarjota itse palvelun, eli laitteiden kytkemisen alustalleen ilmaiseksi ja laskuttaa jalostetun datajalosteen myymisestä, kuten Google tai Facebook.
Toki jonkun pitää tehdä wc-paperia ja lennättää meitä paikasta toiseen. Kysymys on siinä, että haluaako yritys pysyä siinä liiketoiminnassa nyt ja tulevaisuudessa. Vai miettiä esim ohjelmisto-, tai alustaratkaisujen kautta omaa asemaansa arvoketjussa uudelleen?
Pakko maistaa omaa lääkettään itse
Näen, että ainoastaan yritysten hallitukset voivat vaikuttaa tähän valitsemalla toimitusjohtajaksi sellaisen henkilön, joka näkee tässä mahdollisuuden. Suomessa on oikeasti todella hyvää tekoäly-, data- ja ohjelmointiosaamista. Teknologiaa on jo nyt saatavilla. Ainoa haaste on se, että yritysten johdosta harva ymmärtää tämän.
Nyt on niin että ehkä 5 % työntekijöistä osaa alustatalouden teknisen puolen, mutta he eivät ymmärrä liiketoimintaa. 95 % työntekijöistä ymmärtää liiketoimintaa (tai sitten ovat väärässä työssä), mutta ei ymmärrä datan ja tekoälyn mahdollisuuksia. Se joka rakentaa sillan tämän kuilun yli, tekee ison palveluksen johdolle.
Me lähdemme yrittämään juuri tätä.
Tarjoamme itse nyt konsultointipalvelua ja Chief Data Officer -konseptia asiakkaille juuri yllä kuvattuun haasteeseen. Teemmekuitenkin monta palvelutuotannon vaihetta vielä manuaalisesti (kuten muutkin). Nyt olemme päättäneet digitalisoida tehostaaksemme omaa toimintaamme, mutta ennen kaikkea siksi, että asiakkaat hyötyisivät palvelustamme entistä enemmän.
Kehitämme siis tällä hetkellä Ellie -sovellusta, jolla businesslähtöinen datan mallinnus muuttuu ketteräksi ja selainpohjaiseksi. Ellie mahdollistaa yhteistyön täysin uudella tavalla liiketoiminnan ja IT:n välillä ja – mikä on jatkossa todella tärkeää – liiketoiminnan ja tekoälykehittäjien välillä. Ellie-sovellus perustuu suositun Hovi Data Frameworkin (HDF) soveltamiseen verkossa.
Live as you preach, kuten sanonta menee. Siksi haluamme itse lähteä miettimään omaa paikkaamme arvoketjussa ja kehittämään uudenlaista ansaintamallia.
Ystävällisin terveisin,
Johannes
PS. Katsasta tämä mielenkiintoinen koulutus:
Englantilainen Data Management vaikuttaja Chris Bradley tulee nyt Suomeen valmentamaan aiheesta:
Information Management Fundamentals & Certification Preparation, 09.04.2018 – 11.04.2018.
Early Bird -tarjous – 30 %! Saat tämän alennuksen varatessasi kurssipaikan nyt, viimeistään 7.3.2018!
Koulutus kattaa koko tiedonhallinnan alueen ja on siksi kattavin olemassa olevista Data Management koulutuksista Suomessa. Sen jälkeen osallistujat voivat halutessaan suorittaa DAMA:n kansainvälinen CDMP sertifioinnin, joka on jokaiselle data-ammattilaiselle erittäin hyödyllinen.
Valmennus on todella suositeltava kaikille organisaatioille ja yrityksille, jotka haluvat yhdenmukaistaa käytäntöjään ja saada mahdollisimman kokonaisvaltaisen osaamisen modernista tiedohallinnasta.
Lue lisää tästä
